lauantai 18. heinäkuuta 2015

la vie en rose

Kotiuduin Pariisista viime tiistaina viiden päivän reissun jälkeen :) Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta oli ihana ja oikeen onnistunu reissu tälläkin kertaa. Sää oli hyvä melkeen koko ajan vaikka tämmöselle talvisielulle oliki aivan liian kuuma. Saipahan ainaki käyttää kesävaatteita! Poltin mun päänahan auringossa (koska oltiin suuri osa ajasta kaksikerroksisen bussin katolla suorassa auringonvalossa) mutta muuten säästyin pahemmilta palovammoilta :) Puhuin jonkun verran ranskaa, hoitelin ostokset ja ruokien tilaamiset ja hotellin wifin hankinnan sujuvalla ranskalla :D Aivan ymmärretyksi tulin vissiinki ja se kai se pääasia on :) Sen verran opin ranskalaisista että ne ihmisparat osaa hirvittävän vähän englantia. Luulin aina että ne kieltäytyy puhumasta sitä iha vaan koppavuuttaan mutta ilmeisesti ei :o Siellä eletään ranskaksi dubatussa kuplassa missä ei kuule sanaakaan englantia että en kyllä ihmettele miksi englanti ei suju :o 
Nähtävyyksiä riitti vaikka muille jakaa ja kaikki mun listalla olevat ehdittiin kahlata läpi paitsi Eiffeltornissa ei käyty koska ei ollu aikaa seistä jonossa kirjaimellisesti koko päivää. No ens kerralla sitte :) Pääasia että pääsin taas Sacré-Coeurin kirkkoon ja Père Lachaisen hautausmaalle. Ihania paikkoja kumpiki ♥ Lisäks kävin Notre Damen katerdraalissa ekaa kertaa ja Louvressa tietenki kattomassa Mona Lisaa! Täytyy sanoa että en oo ikipäivänä ollu niin kauheessa ihmismassassa kun mitä Mona Lisan edessä oli vaikka oon jopa ollu One Directionin keikkayleisössä :'D Ihmisiä oli aivan käsittämättömän tiivisti pakkautuneena siihen eteen ja kesti ikuisuus saada oma käsi reppuun ja takasin koska oli niin kauhea tungos. Piti tietenki ottaa asiaan kuuluva selfie Mona Lisan kanssa... :D Oli kyllä mahtavaa nähdä se aivan aito maalaus kopioiden ja kuvien sijaan. Monet on puhunu että se on yllättävän pieni taulu ja olin varautunu siihen mutta se oliki paljon isompi kun mitä olin ite ajatellu :o Mutta vaikka siellä oltiinki kun sillit suolassa nii oli kyllä varmaan koko reissun kohokohta tuo Louvre ♥
Tuli tosiaan yhtenä päivänä pieni mutka matkaan kun (oletettavasti)  metrossa varastettiin isän lompakko. Ei siitä nyt kuitenkaa suurempaa katastrofia syntyny koska isällä oli varalompakko mukana varuilta ja mulla oli rahat ja kortit tallella, että niillä sitte mentiin loppureissu. Käytiin kuitenki poliisiasemalla tekemässä rikosilmotus ja vaikka olin siellä aluks vähän vihanen kun mun hyvää kaupungintutkimisaikaa meni poliisiasemalla istumiseen nii kyllä vaihtu ääni kellossa kun tajusin että sen rikosilmotuksen laatiki aika, krhm, visuaalisesti edustava yksilö...!
Eilen meille itseasiassa soitettiin Pariisista Suomen suurlähetystöstä että isän ajokortti oli löytyny ja ne aiko lähettää sen meille :) En olis kyllä tottapuhuen uskonu että siitä lompakosta olis enää mitään jäljellä mutta hyvä että löyty edes ajokortti! Eipä siellä muuta tärkeetä silleen ollukaan koska pankkikortit tms. jäädytettiin heti kun huomattiin että se lompakko on kadonnu ja käteiset nyt on varmaa käytetty jo aikapäiviä sitte. Mutta opittiinpaha ainaki pitämään parempaa huolta kamoista & olemaan menemättä pariisilaisiin metroihin :D
Kuvia otin enemmän tai vähemmän tasapuolisesti järkkärillä, puhelimella ja pokkarikameralla. Yhteensä otin reilut 1700 kuvaa ja omin pikku kätösin poimin sieltä parhaimmiston (jonka pitäs olla ainaki suurinpiirtein kronologisessa järjestyksessä) tähän postaukseen joten enjoy :) 











































-Marppu-

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

waking up beside you I'm a loaded gun

Heissan ihmiset! Mun neljän vuoden odotus päättyi viikko sitten lauantaina kun pääsin paikanpäälle omin silmin todistamaan One Directionin ensimmäistä Suomenkeikkaa :) En oikeen tiiä mitä tästä pitäis osata kirjottaa kun koko päivä oli niin mahtava :o Mutta olin tosiaan Julian kanssa liikenteessä ja meidän tukikohtana oli mun kämppä Lahdessa :) Sieltä mentiin sitte bussilla Helsinkiin ja takas. En oo varma kuinka kauan tarkalleen jonotettiin mutta ei kovin kauaa koska meillä oli kuitenki numeroidut paikat nii ei tarvinu huolehtia että saa surkean paikan jos nukkuu vähä pommiin :D Jonotus meni noin suureksi tapahtumaksi aika kivuttomasti vaikka oliki aluksi vähän vaikeaa löytää omaa jonoa sieltä 34 000 ihmisen joukosta... :D Lämppäreinä oli tosiaan Isac Elliot ja McBusted ja ite One Directionin keikka alko siinä yheksän aikaan illalla. Siellä meidän paikoilla oli aika kylmä aluksi kun tuuli mutta jotenki lakkasin tuntemasta kipua siinä keikan kuluessa :D:D Kivusta puheen ollen huusin ja kiljuin ja itkin suurimman osan ajasta ja kurkku oli kipeä vielä seuraavana päivänäki xD Olin tosiaan kaukaa viisas ja hommasin vedenkestävää ripsiväriä tuota varten! Kannatti kyllä, koska itkuahan siellä piti ruveta vääntämään melkeen joka välissä :) ♥ Harvoin sitä tulee itkettyä noin hirveitä määriä puhtaasti ilosta :o Mutta oli niin kauniita hetkiä, varsinki kun tuli Little things -biisin vuoro. Just sen kohdalla aurinko laski täydelliseen kohtaan niin että se värjäs koko stadikan oranssiksi ♥ Sittenku oli vielä kaunis biisi ja muutenki tunteet pinnassa nii enköhän sitte märissy koko biisin läpi niin että en voinu laulaa enkä huutaa... :D Kuvasin sen toki videolle niinkun muutkin biisit ja taustalla kuuluuki sitte asiaankuuluvasti mun niiskutusta :'D 
Kyllä siinä oli sitte keikan jälkeenki vielä itku herkässä kun mietin että näin ne just ihan oikeesti omin silmin mun edessä enkä missään videoilla :o Oli tosi epätodellinen olo kun hoiperreltiin kauheen ihmismassan mukana ulos stadionilta yheltätoista illalla. Olin niin onnellinen että näin ne mutta niin surullinen kun se oli ohi ja no se oli kauheeta tuntemusten vuoristorataa... :D
Luultiin sitten Julian kanssa että ollaan iloisin mielin menossa kello 23.50 bussilla takas Lahteen mutta eheei tosiaankaan menty :D Se oli täynnä ja niin oli kaikki seuraavatkin aika kolmeen asti! Siinä pysäkillä me sitten värjöteltiin kunnes lähdettiin muiden pysäkillä oleskelevien Lahteen menevien kanssa porukalla Kamppiin lämmittelemään. Meitä oli sitte seittemän vähän jäässä olevaa tyttöä ja suunnistettiin suorinta tietä Kampin yöbusseja odottelemaan, muiden lattialla nukkuvien seuraksi :D Vajaa tunti sitten istuskeltiin siellä ja kolmelta tuli viimeinki bussi pelastamaan meiät :D Oltiin perillä Lahdessa vasta viideltä ja kun katoin nukkumaan mennessä kelloa nii se näytti jo kuutta. Sovittiin nukkumaan mennessä Julian kanssa että ei laiteta herätyksiä ja nukuttiinki sitte pitkälle iltapäivään :D Melkeen heti kun herättiin nii laahustettiin Hesburgerista hakemaan ruokaa koska nälkä oli siinä vaiheessa jo kova! Siitä sitte parin tunnin päästä lähettiin kotia kohti.
Täytyy kyllä hattua nostaa moneen suuntaan tämän jälkeen, erityisesti Julialle kun jakso kuunnella mun rääkymistä ja itkua koko illan :D ♥ Ja bändille tottakai, vetivät ehdottomasti parhaan keikan mitä oon koskaan nähny ♥ ! Ei mulla muuta kun että tais olla mun elämän paras päivä :)

Kuvia otin tuolla mun vanhalla luotettavalla pokkarikameralla (koska ei saanu viedä järkkäriä) ja sitte mulla oli vahvistuksena mukana isän N8 -puhelin (tai siis yksi niistä) jolla saa tosi laadukasta materiaalia. Olisin kuvannu sillä enemmänkin mutta sepä sitten sanokin sopimuksensa irti jo keikan alussa, tai niin ainaki luulin koska se väitti että akku alkaa loppua. Mietin että miten se on mahollista kun oon ladannu sitä puhelinta suunnilleen 48h ennen keikkaa ihan varmuudeksi :D En tiiä mitä se sekoili koska huomasin myöhemmin että ihan täysi se akku kuitenki vielä oli... :o Noo kuvasin sillä pokkarikameralla sitte ja ihan hyviä kuvia tuli vaikka oltiinkin niin kaukana lavasta että piti zoomata niin paljon että laatu vähän kärsi :) Mutta kylläpä niihin kuviin ja videoihin hyvin tallentu se tunnelma ja sehän se pääasia on eikä pikseleiden koko! :)












-Marppu-